G-Juniorit

Ikä: 7-8v

Liikunnan määrä: Lapsen tulisi liikkua (hikiliikunta) päivittäin vähintään 2 tuntia

Jääkiekon tarjoama liikunnan määrä:

Kesäaikaan jääkiekko tarjoaa vapaaehtoisen pelikerhon noin 1 kerran viikossa. Talvisaikaan G-juniorit harjoittelee noin 2 kertaa viikossa + pelipäivät. Yhden harjoituksen kesto on noin 2 tuntia. Koska talvella ei välttämättä saada tarpeeksi jäävuoroja, voi joukkue varata liikuntasalin käyttöön itselleen.

Harjoiteltavat fyysiset ominaisuudet:

Aerobinen kestävyys, Ketteryys, Tasapaino, Koordinaatio, (ReaktioNopeus, Notkeus, Liikkuvuus,

Esimerkkejä osattavista fyysisistä taidoista:

Kuperkeikka (etu/taka), Vuoroloikkiminen (vast. käsi vast. jalka), (pallon)heittäminen, Juokseminen (etu/taka), ”Roikkuminen tangossa”, 1 jalalla seisominen

Harjoiteltavat jääkiekon lajitekniset ominaisuudet:

Luistelu: Luisteluasento, Luistelupotku, Luisteluliuku, Jarruttaminen, Takaperinluistelu, Ristiaskellus, Vauhtikäännös

Kiekonkäsittely:

Mailaote, Kiekon työntäminen/vetäminen, Kiekon leipominen, Kiekonkuljettaminen

Laukaus: Vetolaukauksen tekniikka

Syöttäminen: Vetosyöttö (rysty/kämmen)

Harjoiteltavat Jääkiekon taktiset ominaisuudet:

Pelin idea, Kaverin auttaminen, Maalinteko

Harjoiteltavat Jääkiekon henkiset ominaisuudet:

Loppuun asti yrittäminen, Keskittyminen suoritukseen

Harjoiteltavat sosiaaliset taidot:

Harjoitustapahtuman läpivieminen (alku/loppuverryttely), Ottelutapahtuman läpivieminen (pienenkentän pelin säännöt), Joukkueen pelisäännöt, Käyttäytymien tapahtumissa, Siisteys

Harjoittelun tarkempi kuvaus G-junioreissa:

G-juniori-ikäisen lapsen tulee liikkua päivittäin vähintään 2 tuntia päivässä. Tämä liikunta tulee olla niinikutsuttua hikiliikuntaa, elikkä lapsen tulisi joutua fyysisesti ponnistelemaan kehittääkseen aerobista kestävyyttään. Tämä aerobinen kestävyys on kaiken urheilun perusta, ja mahdollistaa huipulle tähtäävän harjoittelun tulevaisuudessa. Lasten peruskunto on yksi aikamme suurimmista terveysriskeistä, ja jääkiekkoseuran tehtävä on innostaa lapsia liikkumaan. Seuramme harjoittelun tulee tässä ikäluokassa olla fyysinen ponnistelu lapselle. Tämä tulee toteuttaa siten, että harjoitustapahtuma on noin 2 tuntia pitkä, ja tekemisen määrä on suuri koko ajan. Harjoitukset toteutetaan pienissä ryhmissä, jotta ns. jonossaseisomiselta vältytään. Myös yleisen urheilullisuuden opettaminen on tärkeää. Alku/Loppuverryttelyt tulee tehdä hyvin, ja lapsia tulee kehottaa tekemään venyttelyt ym. huoltavat harjoitteet hyvin jo pienestä pitäen. Liikeratojen/liikkuvuuden tulee olla kunnossa ennen kuin kovempaan harjoitteluun siirrytään tulevaisuudessa.

Motoriset taidot (Ketteryys, Tasapaino, Koordinaatio) ovat tärkeässä roolissa harjoittelussa. Nämä asiat ovat perusta jääkiekkoilullisten taitojen (kiekonkäsittely, luistelu…) opettelussa. Motoriset taidot kehittyvät lajiteknisissä harjoitteissa, mutta niitä opetellaan myös oheisharjoittelussa. Oheisharjoituksissa harjoiteltavat motoriset taidot ovat pääosin ”perustaitoja”, kuten hyppiminen, 1 jalalla seisominen, juoksun rytmitys… Jääkiekontaitojen yhdistäminen koordinaatiiviseen harjoitteluun (esim. puukuularata) on mahdollista, mutta ”perustaitojen” opettelu on ensisijaista. Lapsen hermostollinen kehitys on suurta tässä iässä. Tämä vaikuttaa myös nopeus harjoitteluun. Lapsilla tulisi olla nopeusharjoittelua viestien, ja pelien muodossa viikoittain. Tämän harjoittelun tulisi sisältää reagointia erilaisiin ärsykkeisiin, jotta mm. reaktionopeus kehittyisi.

Jääharjoittelu keskittyy pääosin lajiteknisten taitojen opetteluun. Lajiteknisten taitojen opettelussa tärkein on toistojen määrä. Jääala tulee jakaa niin, että jonossa seisomiselta vältytään. Jääharjoittelussa tulee olla vähintään yksi opetuksellinen osio, ja mielellään yksi peliosio. On myös toivottavaa, että lajitekniikkaharjoitus yhdistetään peliosuuteen. Pelaajien peliäly kehittyy pääosin pelaamalla erilaisia pelejä. Pelejä voidaan ”maustaa” myös säännöillä, jotka opettavat jotain lajin taktista ominaisuutta. Jotta lapset saisivat tarpeeksi pelejä, niin oheisharjoituksissa on hyvä olla myös jonkinlainen peliosio. Näissä peleissä olisi myös hyvä olla erilaisia sääntöjä, jotka opettaisivat pelin taktisia puolia. Pelitilannerooliajattelua voi myös tuoda esille ainakin oheisharjoittelun peleissä.

Tärkeä osa lasten jääkiekon opettelussa on pelisääntöjen opettelu. Näitä ovat pelin säännöt ja joukkueen säännöt. Sääntöjen noudattaminen on tärkeä asia opettaa jo pienimille, jotta nämä asiat ovat automaatio tulevaisuudessa. Valmentajien tulee vaatia, että näitä asioita noudatetaan harjoituksissa ja peleissä. Lapsia tulee kannustaa loppuunasti yrittämiseen ja rohkeuteen harjoittelussa. Epäonnistuminen ei saa tuottaa ahdistusta lapselle, vaan häntä tulee kannustaa yrittämään uudelleen. Valmentajien tulee vaatia lapsia keskittymään asioihin, joita tekevät. Keskittyminen on tärkeä asia oppimista, ja lapset jotka pystyvät keskittymään asioihin oppivat niitä paremmin.