E-Juniorit
E2-Juniorit
Ikä: 10 v
Liikunnan määrä:
Liikuntaa on osa jokapäiväistä oppimista. Lasten tulee pyrkiä väh. 15–18 tuntiin liikuntaa viikossa. Tästä koululiikunnan osuus on n. 2h, Jääkiekon n. 4-6h, ja omatoimisen/muun harrastuksen väh. 7 tuntia viikossa.
Jääkiekon tarjoama liikunnan määrä:
Jääkiekkoseuran tulee tarjota kesäaikaan n.2 kertaa viikossa olevia pelikerhoja (sähly, rullalätkä, jalkapallo…). Talvisaikaan joukkue harjoittelee 2-3 kertaa viikossa + aluesarjan pelit/pelipäivät. Yhden harjoituksen kesto on noin 2 tuntia sisältäen jään ja oheisen. Lisäksi motivoituneella lapsella tulee olla mahdollisuus saada lisäharjoittelua seuran omien taito/teemajäiden muodossa.
Harjoiteltavat fyysiset ominaisuudet:
Aerobinen kestävyys, Lihaskestävyys, Ketteryys, Tasapaino, Koordinaatio, (Reaktio)Nopeus, Notkeus, Liikkuvuus, Kimmoisuus
Esimerkkejä osattavista fyysisistä taidoista:
Punnerrus, vatsalihaliike(t), selkälihasliike, Kyykyssäkäynti, Keskikropan hallintaliikkeitä, (Puoli)voltit (etu/taka), Venytysliikkeitä eri lihasryhmille, Jalkojen ja käsien eriaikaiset/vauhtiset/suuntaiset liikkeet, Tasapainolaudalla seisominen
Harjoiteltavat jääkiekon lajitekniset ominaisuudet:
Edellisten ikäluokkien teknisten taitojen kertaus
Luistelu:
Jyrkät käännökset, Rytminvaihto, Teränkäyttö/hallinta, Kiihdytys, Rintamasuuntaluistelu
Kiekonkäsittely: Katseen pitäminen ylhäällä, Peliasennossa pysyminen käsitellessä kiekkoa
Laukaus: Vetolaukaus luistelusta, Rystylaukaus luistelusta
Syöttäminen: Syöttäminen liikkuvalle pelaajalle (rysty/kämmensyöttö), Lättysyöttö (kämmen)
Harjoiteltavat Jääkiekon taktiset ominaisuudet:
Pelitilanneroolit, Kokokentän peli ja sen säännöt
Harjoiteltavat Jääkiekon henkiset ominaisuudet:
Omien vahvuuksien/heikkouksien ymmärtäminen, Oman vaatimustason nostaminen
Harjoiteltavat sosiaaliset taidot:
Kapteeniston valitseminen, Kapteenina olo, Joukkueen/seuran kunnioittaminen, Siisteys/ekologisuus harjoituksissa ja peleissä
E1-Juniorit
Ikä: 11v
Liikunnan määrä:
Pelaajien tulee pyrkiä liikkumaan päivittäin väh. 18 tuntia viikossa. Koululiikunta tarjoaa tästä noin 2-3 tuntia viikossa, jääkiekko n. 5-7, ja omatoiminen/muu harrastaminen väh. 8 tuntia.
Jääkiekon tarjoama liikunnan määrä:
Jääkiekkojoukkue tarjoaa kesäharjoittelua n. 2 kertaa viikossa. Pelaajia tulee kannustaa myös osallistumaan muihin lajeihin, kuten pallopelit, yleisurheilu kesäaikaan. Talvisaikaan joukkue harjoittelee n. 3 kertaa viikossa+ aluesarjan pelit. Harjoituksissa vähintään kahdessa tulee olla oheisharjoitus. Kestoltaan tapahtumat ovat noin 2 tuntia pitkiä. Motivoituneilla pelaajilla tulee olla mahdollisuus osallistua taito/teema harjoitteluun.
Harjoiteltavat fyysiset ominaisuudet:
Aerobinen kestävyys, Lihaskestävyys, Ketteryys, Tasapaino, Koordinaatio, (Reaktio)Nopeus, Notkeus, Liikkuvuus, Kimmoisuus
Esimerkkejä osattavista fyysisistä taidoista:
1 jalalla seisominen tasapainolaudalla, Vaativampia kehonhallinta liikkeitä, Painiliikkeitä, Kamppailuliikkeitä, Parin kanssa tehtäviä venytys/ kehonhallinta/ tasapaino/ ketteryys/ koordinaatio liikkeitä
Harjoiteltavat jääkiekon lajitekniset ominaisuudet:
Edellisten ikäluokkien teknisten taitojen kertaus
Luistelu: Pysähdykset ja liikkeelle lähdöt, Sivuittain liikkuminen, Kiekon kanssa luisteleminen (etu/takaperin)
Kiekonkäsittely: Kiekon suojaaminen, Mailalla harhautus, Vartalonkäyttö harhautuksissa
Laukaus: Laukaus pienestä tilasta (rysty/veto), Laukaus estettynä (rysty/veto), Rannelaukaus
Syöttäminen: Syötön vastaanottaminen liikkeestä, Syöttäminen estettynä (veto/rysty/lätty), Rystylätty
Kiekon riistäminen: Kiekon poisottaminen vastustajalta, Kiilaaminen
Harjoiteltavat Jääkiekon taktiset ominaisuudet:
Ymmärtäminen missä pelitilanneroolissa pelaa, Pelitilanneroolien 1 ja 3 tavoitteet
Harjoiteltavat Jääkiekon henkiset ominaisuudet:
Peliin/harjoitukseen valmistautuminen, Omatoimisuuteen pyrkiminen, Joukkueelle pelaaminen
Harjoiteltavat Jääkiekon urheilulliset ominaisuudet:
Ruokavalio, Nestetasapaino
Harjoittelun tarkempi kuvaus E-junioreissa:
Fyysisessä harjoittelussa pysyy edelleen tärkeänä lapsen peruskunnon kohottaminen. Harjoittelu on edelleen aerobista, ja pelaajien tulisi liikkua päivittäin. Edelleen harjoituksissa koetetaan välttää jonossa seisomista, ja pitää toistojen määrä suurena. Yksi harjoitus tapahtuma on noin. 2 tuntia pitkä, ja se tarjoaa paljon liikuntaa pelaajalle. Valmentajien tulee osaltaan pitää huolta siitä, että pelaajilla on liikunnallinen elämäntapa. Pelaajia ja heidän vanhempiaan tulee informoida liikunnan määristä ja laadusta, että pelaaja saa myös hallin ulkopuolella riittävää liikuntaa.
D2-junioreissa voidaan ottaa mukaan ns. lihaskuntoharjoittelua. Voimaharjoittelun tulee tämän ikäisellä olla lihaskestävyysharjoittelua. Oman kehon tulee olla vastus tämän ikäisen harjoittelussa, ja keskikehon hallintaa vaativia liikkeitä tulee ottaa mukaan harjoitteluun. Motorisia ominaisuuksia harjoitellaan niin jäällä kuin oheisissa. Oheisharjoituksissa harjoitteluun voi ottaa mukaan ns. lajiteknisiä asioita esim. ketteryysradan voi tehdä mailojen tai puukuulan kanssa. Näin lajitekniset taidot kehittyvät myös oheisissa.
Jääharjoittelussa pääpaino on edelleen lajiteknisten taitojen hiomisella. Kun pelaajien henkilökohtaiset taidot ovat harjaantuneet, pitää taitoharjoitteluun ottaa mukaan elementtejä jotka tuovat enemmän haasteita harjoitteluun. Esim. luistelussa käännöksiä voi harjoitella pienemmässä tilassa ja kovemmalla vauhdilla. Taidon opettelussa yksi tärkeimmistä asioista on, että taidon pystyy suorittamaan erilasisissa pelitilanteissa. Valmentajien tuleekin miettiä miten pelaaja joka osaa jo teknisesti suorittaa taidon, pystyy suorittamaan sen eri pelitilanteissa. Lajitekniikkaharjoittelussa ei kuitenkaan saa unohtaa kokonaan perustekniikka/liikeratojen harjoittelua. Varsinkin myöhemmässä E-juniori vaiheessa voi ottaa erilaisia kamppailutilanteita vahvistaakseen pelaajien valmiuksia jääkiekon kamppailu pelaamiseen
E-juniori-ikäisten harjoittelussa tärkeäksi osaksi harjoittelua tulee pelitilanneroolien ymmärtäminen. Pelaaja on kentällä aina jokin neljästä roolista, joten pelin taktista puolta voi opettaa pelitilanneroolien kautta. Vanhennuttuaan E-junioreista pelaajan tulee tietää pelitilanneroolit ja ymmärtää missä roolissa, missäkin pelitilanteessa on. Yksi E-junioreissa tuleva tärkein muutos on siirtyminen koko kentän peliin. Nuoremmissa E-junioreissa tuleekin pelin säännöt käydä huolellisesti läpi, jotta jokainen pelaajaa ymmärtää miten peliä pelataan. Pelaajien tulee peleissä pelata kaikilla pelipaikoilla, jotta he oppisivat pelin mahdollisimman laaja-alaisesti.
Harjoitusten suunnittelussa pitää edelleen lähteä toistojen määrän maksimoinnista. Pelaajien tulee saada mahdollisimman paljon toistoja niin peleissä kuin harjoituksissa. Peleissä tämä tarkoitta n.10–12 kenttäpelaajan ryhmiä, jotta peliaika kaikilla olisi mahdollisimman suuri. Peleissä kuitenkin kaikkien tulee saada yhtäläisesti jääaikaa. Jotta jokainen pelaaja saisi harjoittelussa tarpeeksi haasteita, pitää valmentajien jakaa taidoiltaan samantasoisiin ryhmiin, että kaikki saisivat tarpeeksi haasteita. Jos pelaaja selkeästi osaa valmennussuunnitelman asiat ja kuuluisi vanhemmassa ikäluokassa ylempään kastiin, tulee peluuttamista/harjoittelua vanhemmissa harkita. Pelaajille joiden motivaatio on korkea pitää tarjota mahdollisuus lisäharjoitteluun. Yleisen vaatimustason nostaminen on tärkeää harjoittelussa, ja motivoituneisuutta tulee palkita.