C2-Juniorit

Ikä: 14v

Liikunnan määrä:

Liikunnan määrään ei tule merkittävää muutosta, mutta jääkiekko tarjoaa siitä suuremman osan kuin ennen. Valkeakoskelaisilla on mahdollisuus osallistua aamuharjoitteluun urheiluakatemiassa, joten tämä osaltaan lisää jääkiekon määrää harjoittelussa.

Jääkiekon tarjoama liikunnan määrä:

Kesäaikaan joukkue harjoittelee n. 4 kertaa viikossa oheisharjoittelua. Talvisin joukkue harjoittelee n. 4 kertaa viikossa+ pelit. Lisäksi pelaajille olisi suotavaa saada yksi aamuharjoitus (esim. akatemiaharjoittelu). Harjoitukset sisältävät oheisia joissa harjoitellaan fyysisiä ominaisuuksia. Näitä ei kuitenkaan ole joka harjoituksessa, vaan valmentajat suunnittelevat niitä pelien/valmennusjakson mukaan.

Harjoiteltavat fyysiset ominaisuudet:

Aerobinen kestävyys, Lihaskestävyys, Voimakestävyys, Nopeusvoima, Räjähtävä voima, Anaerobinen (alaktinen) harjoittelu, Ketteryys, Tasapaino, Koordinaatio, Liikkuvuus, Notkeus, Kimmoisuus

Harjoiteltavat jääkiekon lajitekniset ominaisuudet:

Edellisten ikäluokkien taitojen kertausta pelin omaisissa tilanteissa, Pelin fyysisyyden opettaminen

Harjoiteltavat Jääkiekon taktiset ominaisuudet:

Puolustaminen ja Hyökkääminen kentän eri alueilla, Erikoistilannepelin perusteita

Harjoiteltavat Jääkiekon henkiset ominaisuudet:

Kyky ottaa itsestään kaikki irti, Lisääntyvän kilpailutilanteen ymmärtäminen ja kestäminen

Harjoiteltavat Jääkiekon urheilulliset ominaisuudet:

Urheilullinen elämänrytmi, Lisääntyvän harjoittelun ”suodatus”

Harjoittelun tarkempi Kuvaus C2-junioreissa:

Nuoremmassa C-juniori-iässä pelaajan murrosikä on monesti kovimmillaan. Tämä näkyy monesti henkisellä puolella, jossa pelaaja koettelee rajojaan. Vaikka murrosikään liittyy paljon haasteita, pystytään murrosiässä harjoituksesta ottamaan suuri hyöty koska mm. hormonien, kuten kasvuhormoni, eritys on suurta. Joukkueen tuleekin harkita lääkärin käyttöä määrittämään murrosiän vaihe eri pelaajilla. Varsinkin fyysinen harjoittelu eroaa pelaajien välillä paljon riippuen missä kehitysvaiheessa pelaaja on. Kovempaa voimaharjoittelua ei kuitenkaan tulisi aloittaa ennen kuin kasvupyrähdys on tasoittunut.

Harjoittelun tulee sisältää paljon aerobista harjoittelua. Tämän merkitys kasvaa entisestään, koska jääharjoittelu ja pelit alkavat mennä enemmän anaerobisen harjoittelun puolelle. On ymmärrettävä, että aerobinen harjoittelu parantaa pelaajan kestävyyttä, ja pelaaja pystyy pelaamaan pidempää ilman, että maitohappoa alkaa kertyä lihaksiin. Jos maitohappoa ei kerry lihaksiin voi pelaaja käyttää paremmin muita fyysisiä ominaisuuksia, kuten ketteryyttä tai nopeutta. Jääkiekon yksi tärkeimmistä fyysisistä ominaisuuksista on nopeus. Anaerobinen (alaktinen) harjoittelu tulee tärkeäksi osaksi harjoittelua tässä vaiheessa pelaajan uraa. Anaerobisella alaktisella harjoittelulla tarkoitetaan nopeus harjoittelua, eli kykyä käyttää lihaksen ATP-PCr (energia) mahdollisimman nopeasti. Nopeuden kehittäminen on erittäin tärkeää tässä iässä, ja sen tulee näkyä myös voimaharjoittelussa. Nopeus/räjähtävä voima liikkeitä tuleekin ottaa mukaan voimaharjoitteluun. Muuten voimaharjoittelu on edelleen lihaskestävyys/voimakestävyys harjoittelua.

Pelaajan fyysistä harjoittelua tulee edelleen pitää monipuolisena, mutta myös fyysisen harjoittelun tulee olla pelinomaista. Erilaisten pelistä tuttujen asioiden (esim. maila) tuleekin olla yhdistettynä harjoitteluun. Myös eri fyysisiä ominaisuuksia tulee yhdistää harjoittelussa. Erityisen merkittävä osa harjoittelua C-juniori-iässä on lihastasapainon kehittäminen ja ylläpito. Tämä yhdistettynä hyviin liikkuvuus ominaisuuksiin vähentää loukkaantumisriskiä, ja pelaaja pystyy tekemään eri tekniset taidot paremmin ja tehokkaammin. Pelaaja jolla on hyvä kehonhallinta, pystyy suoriutumaan pelinomaisista tilanteista paremmin.

Jääharjoittelussa palautuminen harjoituksesta tulee tärkeämmäksi. Tämä tarkoittaa, että harjoitus ei ole enää pelkkää aerobista suurien toistomäärien harjoittelua, vaan harjoituksen palautuminen, eli tekemisen ja levon suhde tulee miettiä tarkkaan. Harjoitukset alkavat olla pääsääntöisesti koko kentän harjoituksia, ja taidollisesti huomattavasti vaativampia. Peruslajiteknistä harjoittelua pitää silti olla mukana harjoittelussa, ja se voidaan toteuttaa esim. palauttavan harjoittelun yhteydessä. Lajin taktisia ominaisuuksia harjoitellessa tulisi käydä peliä eri kentän osa-alueilla. Tämä voidaan edelleen opettaa käyttämällä pelitilannerooleja apuna. Pelaajien tulisi viimeistään tässä vaiheessa ymmärtää pelitilanneroolien tavoitteet, ja soveltaa taitojansa eri tilanteisiin pelissä, mukaan lukien ylivoiman, ja alivoiman. Joukkueen ei kuitenkaan tule opetella joukkuetaktiikoita vaan taktisen harjoittelun tulee edelleen käydä perusperiaatteita tietyissä tilanteissa.

Pelaajien ollessa murrosiässä tulee pitää huolta heidän henkisestä jaksamisesta. Pelaajien motivaatio voi olla koetuksella paineen, ja tämä saattaa näkyä lopettamisen kasvamisena. Kun harjoitusmäärät ja vaatimustaso kasvaa tulee pelaajien yleiseen urheilullisuuteen panostaa. Vaatimustason tulee näkyä siinä, että pelaajien elämänrytmi mahdollistaa kehittymisen.